Javascriptin noitatohtori heittää keikkaa myös graafikkona

Tässä blogisarjassa sysartilaiset vastaavat huolellisesti hatusta vedettyihin kysymyksiin omasta elämästään, työskentelystä Sysartilla sekä elämän tarkoituksesta (42). Työntekijöitä ei vahingoitettu prosessin aikana. Ainakaan fyysisesti.*

Tänään tiukkoihin kysymyksiin vastaa druidi, Heikki Pesonen.

Kuka olet ja mitä teet?

Heikki, Sysartin virallinen sarkasminviljelijä, suunsoiton dosentti, kyynisyyden kansallishymni, etätyön muumipeikko, metsäläisyyden toteemipaalu, javascriptin noitatohtori, käyttöliittymien valelääkäri ja css:n poppamies. Tässäpä pieni ote vaatimattomista arvonimikkeistäni, jotka juuri myönsin itselleni.

Huonon huumorin tuotannon, kustantamisen, julkaisun sekä painamisen ohessa – kuten arvonimistä voi päätellä – ohjelmoin internetasioita. (Jos joku kysyy, oikeasti katson imgurista kissankuvia ja selaan Iltalehteä).

Sikälimikäli geneeriseltä katkeruudeltani kerkiän, saatan siinä samalla kyhätä pari irtonaista maamiinaksikin kutsuttua koodipläjäystä, joista työpaikallani ajoittain käyvät rääväsuut ja koiranleuat (a.k.a. työkaverit) ilahtuvat suuresti. Pro tip: -f parametri auttaa gitin käytössä merkittävästi.

Joskus on myös käynyt niin, että olen livennyt täältä ns. koodarin karsinasta ihan vaan piruuttani, ja oman mieleni suomin valtuuksin tekaissut ja toteuttanut graafisia suunnitelmia asiakkaiden ja meidän koodiorankien harmistukseksi.

Toteutan myös harkitsemattomia käytännön piloja tarkkaan harkituille henkilöille, sekä harrastan geneeristä verbaalista työpaikkakiusaamista, ellen sitten keskity täysin itseironiaan tai kissankuviin. Toisinaan myös mökötän. Yksin. Pimeässä. Kylmäkin on.

Miten olet päätynyt töihin Sysartille?

Kirjoitin työhakemukseen suunnilleen kaiken, mitä sylki suuhun toi. Luettelin paljon hienoja sanoja, jotka poimin Redditistä, sekä vaihdoin johonkin kulahtaneeseen biisiin sanat. Täydestä meni.

Varsin maltillinen kuuden miljoonan euron kuukausipalkkatoiveeni ei sitten kuitenkaan alustavista suunnitelmistani huolimatta mennyt sellaisenaan läpi, mutta pienten neuvottelujen jälkeen päästiin toimitusjohtajan rahakirstua tyydyttävään (lue: vähemmän keventävään) lopputulokseen. (Ihme pihistelyä. Saita mikä saita.)

Viihdytkö?

y

Mikä on tähän mennessä ollut mielenkiintoisin työtehtävä, jossa olet ollut mukana?

Tiskikoneen täyttö.

Miksi se oli mielenkiintoisin?

Meillä on kotonakin semmonen.

Sysartin nettisivuilla kerrotaan rekrypalkkiosta. Miten sen voi saada?

1. Leikkaa laatikkoon reikä
2. …

Ei vaan. Sen voi saada rekryämällä ihmisiä (duh) töihin tähän sirkukseen.

Mihin käyttäisit palkkiosta saadut rahat?

Blackjackiin ja h… yvinkään tieparannuksiin.

Miten houkuttelisit hyväuskoisen uhr… potentiaalisen työkaverin Sysartille töihin?

Vähän samalla tavalla kuin möisin sialle kuurakettia. Eihän se mitään siitä tiedä, mutta kun tarpeeksi puhuu, niin voihan sitä myydä vaikka etanoita kameleiksi aavikolle. Putelta vaan nimi alle, siitä vielä kunnon pätkä perään ja korkokin on vaan prosentteja tosta vaan ja soronoo ja baanalle ja Sepe-susille jauhot suuhun ja… ja…

Jos nyt totta puhutaan, niin kaksi kappaletta on tullut houkuteltua. Toinen ilmaantui paikalle kun kuuli, että saa enemmän rahaa ja ääliön työkaveriksi (minä). Toinen taas sattui puolivitsinä ohikulkiessaan heittämään, että “antakaa töitä”.

Elikkäs suhteellisen kattava on kokemukseni, ja olen äärimmäisen hyvä antamaan loistavia ja kauaskantoisia vinkkejä siitä, miten puhua ihmisille. Tämänkin olisi voinut ehkä jättää kirjoittamatta, mutta teinpä sen silti.

Mikä on oudointa, mitä Sysartin toimistolla on tapahtunut?

Olen nähnyt asioita, joita te ihmiset ette uskoisi.
Esitäytetty irtisanomisilmoitus pöydällä hauskana pilana,
työläisiä keräilemässä itseään pimeästä neuvotteluhuoneesta varhain tiistaisena aamuna.
Kaikki nuo hetket katoavat aikaan,
kuin kyyneleet sateeseen.
Aika mennä töihin.

Varmaan helpointa olisi kertoa, mikä on normaaleinta, mitä toimistolla on tapahtunut… Se lienee eräs tapaus, kun rakastettu (toimitus)johtajamme oli laittanut ihan kauluspaidan päällensä (varmaan Dressmanista ostanut jonkun 3e alepaidan, piheyttään), kun oli mukamas asiakasta menossa tapaamaan (varmaan lähti oikeasti kotiin, kun ei napostellut).

Viimeksi toimistolla käydessäni siellä oli koira. Semmonen iso, joka söi jotain mitälie-köydenpätkää samalla kun pyöri koordinaatistonsa kaikkien akseleiden ympäri ja murisi (varmaan saanut jostain pari koordinaatistoa lisää kaupantekijäisiksi).

Henkilöiden laittaminen kokovartalopahvilaatikkoon on toimistolla suhteellisen harvinaista, mutta sitäkin on tapahtunut.

Oletko ikinä joutunut käyttämään Juulin paljastamaa turvasanaa?

Totesimme erään henkilön kanssa taannoin, että kamelia viljeltiin jossakin vaiheessa hieman liikaa, joten siihen otettiin käyttöön rajoitus. Taitaa olla 1 käyttö/päivä. Muuten ei totella.

Mitä haluaisit kysyä seuraavalta haastateltavalta?

Montako golfinpelaajaa mahtuu lentokoneeseen ja mihin lentokone olisi hyvä sen jälkeen piilottaa?

Sana on vapaa:

Tarinat saattavat järkyttää. Älä lue tätä.

*eksistentiaalista kriisiä ei lasketa!