Hyppää sisältöön

25.8.2021

Osuvinta projektia metsästämässä

Kirjoittaja: Sysart

“Joudunkohan johonkin hankalaan projektiin?” on yleinen ja ihan ymmärrettävä rekrykandien pelko. Miksi konsulttitalo ei kerro hakuvaiheessa selkeästi, millaiseen asiakkuuteen ja projektiin uuden osaajan panosta tarvitaan?

Konsulttitalo pyrkii löytämään asiakkaalle parhaan mahdollisen osaajan ja osaajalle kiinnostavimman projektin. Uutta työntekijää rekrytoidessa ollaankin tämän asian suhteen usein mielenkiintoisessa tilanteessa. Ideaalia projektia on vaikea lyödä tarjolle valmiiksi ennen kuin on päästy keskustelemaan rekrykandidaatin kanssa hänen toiveistaan ja urakehityksen suuntatoiveista. Pelkän CV:n perusteella kun ei voi tehdä suoria päätelmiä siitä, millaista projektia asiantuntijalle lähdetään etsimään. Eikä asiakkaalle voida tehdä lupauksia kokeneen ja motivoituneen tekijän kiinnittämisestä ennen kuin uuden henkilön osaamista ja motivaatiotekijöitä on selvitetty keskusteluissa. Toisaalta moni rekrykandidaatti haluaisi kuitenkin jo haastattelutilanteessa lupauksen siitä, millainen projekti ja asiakkuus hänelle uudessa paikassa olisi tarjolla.

Koska sopivaa konsultointitehtävää Sysartilla usein lähdetään hakemaan samaan aikaan rekryn etenemisen kanssa, eikä varmuutta tulevasta asiakkuudesta näin ollen ole useinkaan tarjolla, paras selvittää projektien laatua lienee kysyä suoraan tekijöiltämme, millaisiin työtehtäviin he ovat päätyneet ja miten asiat projektien vaihtotilanteissa on käytännössä hoidettu.

Kerro mihin suuntaan haluat, niin jumittumista ei tarvi pelätä!

Full Stack Developer Sebastian Falk kertoo omasta kokemuksestaan Sysartille siirtymisestä:
“Työhaastattelussa ensimmäisen kerran puhuttiin siitä millaisiin tehtäviin haluaisin mieluiten. Toiveissani oli pitkäkestoinen projekti, johon voisin keskittyä 100 prosenttisesti. Kun aloitin Sysartilla, projekti ei ollut vielä varmistunut, mutta pöydällä oli pari sopivaa vaihtoehtoa, joihin minua haastateltiin.

Haastatteluiden jälkeen minulta kysyttiin, pidinkö tarjotusta firmasta ja työnkuvasta. Koin, että minulle annettiin mahdollisuus hylätä projekti, jos en olisi pitänyt siitä. Myös työn alun jälkeen minuun oltiin usein yhteydessä ja kysyttiin fiiliksiäni projektista. Olen varma, että jos minulla olisi tullut ongelmia, olisimme pyrkineet löytämään kyllä korvaavia ratkaisuja.”

Vaikka tavoitteemme on aina kuunnella asiantuntijoiden ajatuksia oman uransa kehityksen suunnasta ja elämäntilanteesta, täytyy tunnustaa, että joskus olemme innoissamme edenneet asiakasprojektien sopimisessa hieman liian vauhdikkaalla tahdilla. Tekijöiltä toki löytyy ymmärrystä siinä, että etenkin uran alkuvaiheessa käsitys omasta ideaalitehtävästä on vielä haussa ja valinnanvara kapeampi. Tässä esimerkki tavasta jolla emme pyri toimimaan, mutta joka kuitenkin onneksemme johti hyvää lopputulokseen:
“Omalla kohdalla projektiin valikoituminen ei hoitunut aivan tyylikkäimmällä mahdollisella tavalla, sillä osaamistani tarjottiin asiakkaalle ilman, että asiasta oli ehditty keskustella kanssani. Lopputulos oli kuitenkin hyvä ja työ mielenkiintoista” kertoo Software Developer Mikko Ankkala.

Noora Ankkala puolestaan kertoo sujahtaneensa mukaan projektiin, jossa oli jo Sysartilta muita tekijöitä. “Itselleni on ollut tosi hyvää se, että samassa projektissa on ollut mukana muitakin asiantuntijoita meiltä. Heiltä uskaltaa kysyä ja olenkin oppinut työkavereilta tosi paljon. Uskon, että jos jossain vaiheessa haluaisin vaihtaa projektia, minua varmasti kuunneltaisiin ja löydettäisiin uusia tehtäviä. Nyt en tällaista vaihtotarvetta ole kokenut, kun työssä pääsee oppimaan uutta.”

Ideaaliprojekteja on yhtä monta erilaista kuin on henkilöitä ja elämäntilanteita

Ohjelmistosuunnittelija Arto Esko kertoo ymmärtävänsä kehittäjien huolen työtehtävien osuvuudesta. “On totta, ettei aina uuden asiakkuuden alkaessa voi selkeästi tietää, kuinka kiinnostavaa uusi tarjolla oleva tekeminen käytännössä on. Kokemukseni mukaan omaa osaamista ja kiinnostuksen kohteita on kyllä yleensä päässyt tuomaan esiin joka paikassa. Ei ole ollut sellainen olo, että olisin jumissa ja jos haluaisin tehtäviä vaihtaa, voisin sen kyllä tuoda esille”, hän kertoo.”

Uutta asiakkuutta avatessa tutkimme, vastaavatko asiakkaan tarpeet asiantuntijoidemme osaamista. Mikäli tarpeet ja tekijän uratavoitteet kohtaavat, pyritään pääsemään haastattelutilanteeseen, jossa sekä asiakkaalla että asiantuntijalla on mahdollisuus arvioida yhteistyön toimivuutta. Olemme siis porukalla sopineet, että lopullista arviota tehtävän ja osaajan yhteensopivuudesta ei kannata tehdä ennen yhteisiä keskusteluja. On asiakkaan etu, että tehtävään löytyy mahdollisimman motivoitunut ja osaava tekijä.

Software Developerina työskentelevä Piia kuvailee eri projekteihin päätymistä lähinnä sattumana:
“Pidän tärkeänä sitä, miten asioita ylipäätään tekee ja mitä arvoa tuottaa asiakkaalle. Olen ollut tyytyväinen työtehtäviin. Muutamasta oman osaamiseni ja kiinnostuksenkohteideni suhteen huti menneestä tarjolla olleesta projektista olen kieltäytynyt. En ole valikoinut tekemistä esimerkiksi sillä perusteella mitä “hienoja” avainsanoja CV:hen kertyy. Asiakkaat on olleet aina mukavia, mikä on lopulta ehkä se tärkein käytännön tekemisen fiilikseen vaikuttava asia”

Ohjelmistoarkkitehti Matti Korttila arvostaa myös sitä, että omaan projektiin pystyy vaikuttamaan itse. Matti on kuitenkin mielestään lähinnä sattuman kautta ajautunut elämäntilanteeseensa sopiviin asiakkuuksiin: “Pienten kaksosten vanhemman roolissa esimerkiksi työ, joka vaatisi matkustelua, ei elämäntilanteeseen sopisi. Olenkin nyt ollut apuna aina siellä missä kokenutta osaajaa on kaivattu ja siirtynyt aika nopeallakin aikataululla projektista toiseen, kunhan työtä on voinut tehdä omaan arkeen sovitellen.”

Millainen olisi sinulle mielekäs rooli ja osaamisalue? Ota yhteyttä, niin keskustelemme kanssasi juuri nyt meillä tarjolla olevista mahdollisuuksista.

 



Lue seuraavaksi: