Hyppää sisältöön

28.11.2017

Minimum Viable Product – uhka vai mahdollisuus?

Kirjoittaja: Daniel Wellner

Sysartin kehityksen kaasujalka ja toivoton maailmanparantaja.

Minimum Viable Product (MVP) on päivän trendisana. Organisaatioissa on hoksattu, että uusia
tuotteita ja palveluja ei kannata suunnitella vaivihkaa peräkammarin kätköissä ja tuoda markkinoille vasta sitten, kun kaikki on viimeisen päälle valmista. Potentiaaliset asiakkaat on syytä ottaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa prosessiin mukaan, jotta palvelusta saadaan paras mahdollinen juuri heille.


MVP-termi on yleistynyt Eric Riesin The Lean Startup -kirjan myötä. Kirjassa Eric ehdottaa, että uudesta tuotteesta tai palvelusta rakennetaan ensin mahdollisimman yksinkertainen versio, joka kuitenkin tuottaa riittävästi lisäarvoa asiakkaalle.

Työssäni olen huomannut, että MVP:n tarkoitus ymmärretään valitettavan laajasti väärin – toisinaan rumin seurauksin. Alla on kolme yleisintä virhepäätelmää, joihin olen vuosien varrella törmännyt. Vältä näitä, jos haluat täyden hyödyn irti MVP-vaiheesta.

1. MVP on pelkkä miniversio suunnitellusta tuotteesta

Tämä väärinkäsitys on hyvin yleinen. Ohjelmistohankkeen alkuvaiheessa asiakas esittelee usein hienoja ajatuksia ja visioita uudesta tuotteesta. Seuraavaksi hän ehdottaa, että aloitetaan MVP-vaiheella, jossa MVP-version suunnitelma on käytännössä riisuttu versio tuotteesta.

Valitettavasti en ole juuri koskaan nähnyt tässä vaiheessa hanketta suunnitelmia – tai edes olettamuksia – siitä, mihin MVP:llä pyritään. MVP ei ole pelkkä välivaihe ennen uuden tuotteen lanseerausta, vaan sen tarkoitus on ohjata tuotekehitystä ja liiketoimintaa oikeaan suuntaan.

Siksi olisi hyvä miettiä valmiiksi etukäteen, mitä MVP-vaiheen aikana halutaan oppia markkinasta, käyttäjistä tai asiakkaista, ja ottaa se huomioon MVP:n suunnittelussa.

2. MVP on aina paras tapa aloittaa

Koska MVP:n tärkein pointti on oppia ymmärtämään asiakkaita ja markkinan tarpeita paremmin, kannattaa miettiä, onko MVP loppujen lopuksi helpoin keino siihen. Tässä vaiheessa onkin hyvä miettiä, mitä olettamuksia asiakkaista on tullut tehtyä.

Tyyppillisiä kuulemiani olettamuksia ovat olleet:

  • ”Moni käyttäisi tätä tuotetta tai palvelua, ja olisi valmis maksamaan siitä!”
  • ”Tämä ratkaisu säästäisi hirveästi aikaa ja vaivaa!”
  • ”Kyllä tuo on varmaankin teknisesti mahdollista toteuttaa.” 🙂

Mieti, mitkä olettamukset ovat koko liiketoiminnan kannalta vaarallisimmat, jos ne osoittautuvat vääriksi. Onko moni todella valmis maksamaan tuotteesta? Vaarantuuko koko liiketoiminta, jos oletus onkin väärä?

Seuraavaksi kannattaa miettiä, miten nuo olettamukset voidaan todentaa. Monesti vastaus on yksinkertaisempi kun MVP. Vaihtoehtona voivat esimerkiksi olla prototyyppi, markkinatutkimus tai vaikkapa käyttäjäkysely.

3. MVP riittää sellaisenaan – unohdetaan käyttäjätutkimus

MVP on valmis, ja sillä on oikeita käyttäjiä. Mitä seuraavaksi? Tiedätkö, ketkä käyttävät palvelua? Entä mitä mieltä he ovat siitä? Mieti jo suunnitteluvaiheessa, miten keräät arvokasta asiakastietoa:

  • Kerätäänkö käyttäjiltä sähköpostiosoitteita tai lähetetäänkö heille kyselyitä?
  • Tehdäänkö A/B testausta?
  • Kerätäänkö tuotteen tai palvelun käytöstä analytiikkatietoa?

Jos näitä ei ole otettu huomioon suunnittelun aikana, MVP:n tarjoama oppia voi jäädä laihaksi.

Lopuksi

MVP-vaiheen jälkeenkin kannattaa jatkuvasti miettiä, miten asiakkaista hankitaan lisää ymmärrystä – ja päivittää suunnitelmat ja prioriteetit saatujen oppien perusteella.

Tilaa blogikirjoitukset


Lue seuraavaksi: