Hyppää sisältöön

24.5.2019

Mitä järkeä on yritystapahtumassa jossa ei ole yhtään keynote-puhujaa?

Kirjoittaja: Heli Järvenpää

Kirjoittamista ja laulujen tekoa rakastava markkinointipäällikkö.

Woodstock of Teal -tapahtumaa mainostetaan ihanamman työelämän päivänä, jolloin tutkitaan yhdessä, miten tehdä inhimillisempää, kokemuksellisempaa ja suurempaa tarkoitusta luovaa työelämää. Tässä tapahtumassa ei ole yhtäkään kiinnitettyä puhujaa eikä etukäteen julkaistavaa ohjelmaa. Mitä tapahtumaan osallistuja sitten saa ja mitä on hyvä tietää tapahtumaan ensi kertaa osallistuessaan?

Yksisuuntaisesta tuuttaamisesta keskusteluun

Jokainen meistä on varmaan joskus palanut koulutuspäivästä intoa puhkuen ja täynnä ideoita. Aivan yhtä varmasti olet joskus myös istunut seminaarissa tylsistyneenä, turhautuneena tai tuohtuneena. Tilanteessa, jossa puhuja ei olekaan onnistunut tai on edustanut jotain sellaista näkökantaa, johon itsellä ei ole ollut oikein liittymäkohtia ja kiinnostusta. Jo vuosia on puhuttu siitä, että teknologia mahdollistaa tapahtumissa kävijöiden osallistamisen. Silti hyvin harvoin tilaisuuksiin puhumaan mennessä edes puhuja saa kunnollisia tietoja siitä, keille on puhumassa ja mitä heidän oikeat odotuksena ovat. Itse tilaisuuksissa parhaimmillaankin olen törmännyt vain twiittiseiniin, joista ehkä poimitaan kommentti tai pari mukaan esitykseen. Tai kännykällä tehtäviin äänestyksiin, joiden tulokset heijastetaan seinälle. Esityksen lopusta varataan kymmenen minuuttia aikaa yleisön kysymyksille – siinäkö tosiaan anti, joka salillisesta fiksuja ihmisiä voidaan ottaa mukaan tapahtumaan?

Woodstock of Tealissa käytetään Open Space -menetelmää. Ideana siis on, että kuka tahansa saa ehdottaa aiheita päivän agendalle. Ehdottaja itse on mukana ehdottamassaan aiheessa keskustelijana, mutta hänen roolinsa ei ole “luennoitsijan” rooli vaan hän on voinut valita aiheen esimerkiksi siksikin, ettei tunne tietävänsä siitä tarpeeksi ja toivoo toisilta osallistujilta apuja aiheen valaisemiseen ja eri näkökulmien esille tuomiseen. Eri aiheet asetellaan tarjolla oleviin aikaslotteihin ympäri tapahtumapaikkaa ja jokainen osallistuja poimii itseään kiinnostavat aiheet. Ja aina jos tuntee, ettei itsellä olekaan mitään annettavaa, eikä toisaalta opittavaakaan keskustelusta, on lupa vapaasti vaellella kohti seuraavaa aihetta.

Mitä hyvää, mitä haastetta?

Hyvää Open Space -menetelmässä on se, että kerrankin aikaa on keskustelulle. Esiin pääsevät asioita käytännön työelämässä kokeilleet, eivät pelkästään konsulttipalveluitaan myyvät ammattipuhujat. Väittäisin, että tämä mahdollistaa myös useampien eri näkökulmien esiin tuomisen. Kaikki ei olekaan helppoa ja selkeää vaan myös haasteet tulevat mukaan keskusteluihin.

Ensikertalaiselta menetelmä saattaa vaatia pienimuotoisia mindfulnes-harjoitelmia. Ajatus jo itsestään siitä, että ilmoittautuu tapahtumaan, jonka ohjelmaa ei tiedä etukäteen, on hieman arveluttava. Ja aikataulutettuun arkeen tottuneelle voivat penkillä kiemurtelua aiheuttaa esimerkiksi tilanteet, jossa koko osallistujajoukko istuu ringissä pari minuuttia ja odottaa, meneekö joku vielä ehkä postaamaan aihelappuja seinälle. Kun kukaan ei hoputakaan eteenpäin, voi arjen suorittajalle iskeä epäilys siitä, onko tapahtuma kasassa vai liian höttöinen.

Toinen haaste liittyy omiin valintoihin sen suhteen, mihin aiheisiin osallistuu. Ihmisellä kun on taipumus helpommin valita keskusteluaiheita ja tietämystä, joka vahvistaa omia näkemyksiä. Itsekin typeränä valitsin aiheita, joista ajattelin “minulla olevan jotain sanottavaa”. Ehkäpä kannattaisi mennäkin juuri sinne, mistä ei mitään tiedä. Tai kuunnella rauhassa vastaan pistämättä näkökulmaa oman kuplan ulkopuolelta. Ei ihan helppoa, vai mitä?

Vapauteen vaellella liittyy myös riski ohittaa jotain merkityksellistä. Kukaan ei kerro, jos jotain tärkeää ja oivalluttavaa onkin juuri menossa toisessa keskustelussa. Ryhmät dokumentoivat omalla tavallaan, mutta onko oikeasti mahdollista saada kiinni ajatuksista flappitaululle vedettyjen sanojen ja piirrosten pohjalta? Ehkä paras tapa vähentää tätä riskiä on ottaa kaveri mukaan ja hajaantua. Tällöin parhaat oivallukset voi käydä läpi yhdessä tilaisuuden jälkeen.

Sysart on Woodstock of Teal -tapahtuman kummina tukemassa ihanamman työelämän rakentamista. Markkinointipäällikkö oli Teal-untuvikkona mukana tapahtumassa viime vuonna ja dokumentoi kokemuksiaan myös videon muotoon:

Lisätietoa tapahtumasta Lisätietoa Open Space -menetelmästä

 


Lue seuraavaksi: