Mitä käyttäjätestaus on käytännössä?
Kun kehitetään uutta tai uudistetaan jo verkossa toimivaa palvelua, kehittäjällä on usein mielessään hyvinkin selkeä kuva siitä, millainen palvelun tulee olla. Tai sitten pöydällä on useampia eri vaihtoehtoja, joista yksi on lähellä tuttua ja turvallista ja toinen puolestaan rohkea repäisy kokeilla riskillä jotain ihan uudenlaista.
Miltä se uusi ja erilainen sitten käyttäjästä tuntuu?
Digipalveluiden toteutuksissa moni peruskäyttäjä ei oikeastaan kiinnitä huomiota suunnitteluun ennen kuin se on niin huonoa tai erilaista että haittaa elämää. Muistatko itse mitä läpikävit, kun esimerkiksi viimeksi vaihdoit kokonaan uuteen puhelinmerkkiin? Tutut nappulat eivät enää toimineetkaan samalla logiikalla, ja vaikka välillä oivalsit, et kuitenkaan suurimman osaa aikaa tiennyt pitäisikö klikata, sormella pyyhkäistä vai heittää kapula lähimpään lammikkoon.
Lammikon välttääkseen ohjelmiston kehittäjä voi turvautua käyttäjätestaukseen, jossa omat oletukset hyvästä käytettävyydestä haastetaan ja asetetaan käytännössä koetukselle. Tai sitten voidaan mennä viivasuoraan ja pärskäyttää oikein kunnolla!
Käyttäjätestaus, joka varmistaa halutun tuloksen
Käyttäjätestauksen kanssa on oltava tarkkana. Jollei halua muuttaa omia suunnitelmia, kannattaa käyttäjätestauksessa edetä seuraavien vaiheiden kautta:
Valitse testaajat tuttavien joukosta ja mieti valmiiksi paljonko ohjeistusta ja pohjustusta koehenkilö tarvitsee käyttääkseen palvelua oikein.
Järjestä koepaikka ja -asetelma niin, että testaaja ymmärtää, että samalla testataan myös hänen älykkyyttään käyttäjänä. Tällöin kysymykset vähenevät.
Jos testaaja kuitenkin kysyy jotain, koska ei ymmärrä, neuvo käyttäjää läpikotaisesti uudestaan siinä, miten tulee menetellä. Älä anna testaajan ohjata keskustelua omiin käyttömieltymyksiinsä tai ajattelutapoihinsa, ne ovat vääriä! Opasta mieluummin liikaa kuin liian vähän. Tällöin koehenkilö joko ymmärtää tai edes tajuaa esittää ymmärtävänsä välttääkseen lisäohjauksen.
Kerää testausdata vaikeaselkoisin taulukoihin ja jatka toteutusta alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.
Huomio! Yllä olevat ohjelistaus sisältää sarkasmia, eikä sovellu testaustilanteisiin, joissa halutaan oikeasti kerätä tietoa käyttäjiltä. Seuraavassa kappaleessa sen sijaan kerrotaan hyvistä testaustavoista.
Käyttäjätestaus, joka lisää tietoa
Kyllä, joskus tieto lisää tuskaa. Käyttäjätestauksen tulos voi olla se, että ollaan tehty turhaa työtä tai jotain täytyy tehdä uusiksi. Siksi testivaiheen yli loikkaaminen etenkin kireissä aikatauluissa voi tuntua houkuttelevalta. Mutta käyttäjätestaus se voi tarjota myös innostusta, ihmisten mukaan saamista ja tietoa, joka selkeyttää päätöksentekoa. Eikä käyttäjätestauksen tarvitse olla hankalaa vaan luonteva osa kehitystyötä!
On monia tapoja aloittaa käyttäjätestaus. Joskus testaajalle annetaan vapaat kädet. Hänet istutetaan palvelun ääreen ilman ohjausta ja annetaan lupa kokeilla vapaasti. Selväksi tehdään se, ettei ole oikeaa ja väärää tapaa käyttää palvelua vaan tarkoitus on saada esiin kaikki testaajalle mieleen heräävät kysymykset. Testin järjestäjän tehtäväksi jää tallentaa tavat edetä palvelussa ja eteen tulleet kysymykset. Käyttäjälle voidaan tehdä myös kokeilujen jälkeen kysely käyttökokemuksista.
Aina palvelun käyttäjä ei edes tiedä olevansa mukana testissä. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos verkkoon lanseerataan samasta palvelusta kaksi eri versiota, joiden käyttötapoja tarkkaillaan ja vertaillaan. Paljon tietoa saadaan kerättyä palvelun analytiikkatyökalujen avulla. Mitä polkuja pitkin käyttäjät yleensä kulkevat, jäävätkö jotkin tärkeät toiminnallisuudet ja sisällöt löytymättä? Mikä ratkaisu tuo tavoitteiden kannalta parhaita tuloksia?
Testaajalle voidaan myös antaa testitilanteessa tehtäviä, joiden avulla selvitetään, miten hän hahmottaa palvelun käyttöä ja mitä reittejä pitkin lähtee hakemaan ratkaisuja. Jos testattavana on esimerkiksi pankkipalvelu, testaajaa voidaan pyytää maksamaan lasku tai hakemaan tiliote viimeisen kuukauden ajan tilitapahtumista. Usein tällaisiin testitehtäviin liittyy se, että testaajaa pyydetään “ajattelemaan ääneen”, eli kertomaan mitä hän on kulloinkin tekemässä. Miksi hän klikkaa tätä painiketta, hakee tuolla termillä, palaa alkuun? Käyttäjän mahdollisesti ongelmia kohdatessa ei neuvota käytössä vaan pyydetään kuvaamaan, mitä oli kokeilemassa ja miten arveli palvelun toimivan. Testin järjestäjän on näissä pohdittava jo etukäteen, miten hän omalla käytöksellään edistää kaiken kriittisenkin ja samalla palvelua kehittävän palautteen esiin saantia.
PS. Olemme Sysartilla testanneet käytännössä kaikkia näitä vinkkejä, ja haluammekin jakaa allaolevan videon kautta kokemuksestamme kumpuavat bonusvinkit käyttäjätestaukseen.
