Rails Girls -työpajalla alkuun koodauksessa

Kahvikuppeja, tarroilla koristeltuja läppäreitä ja odottavaa, hiljaista innostusta. Ohjelmistoyrityksen perjantaipalaveri? Ei ihan. Huoneen väki ei osaa ohjelmoida ja suurin osa heistä on naisia – siis sitä sukupuolta, joka on valitettavan aliedustettu teknologia­-alalla. Rails Girls Oulu on juuri alkamassa.

“Tällä kertaa hakemuksia tuli 50, joista mukaan valittiin 35 osallistujaa. Hakijoiden karsiminen on inhottavinta. Haluaisin ottaa kaikki mukaan”, kertoo Jenna Suorsa, yksi Rails Girls Oulun koordinaattoreista.

Jos Rails Girls ei kuulosta tutulta, Linda Liukas varmasti kuulostaa. Koodausevankelista on viime vuosina saanut paljon palstatilaa, ja syystä! Linda Liukas on tullut tunnetuksi lasten Hello Ruby ­koodauskirjan kirjoittajana. Sitä ennen hän ehti perustaa yli 30 maahan levinneen Rails Girls ­-organisaation.

Eroon äijäleimasta

Rails Girlsin idea on rohkaista naisia koodauksen pariin.

“Koodauksella on edelleen jonkin asteinen äijäleima. Rails Girls osoittaa, että koodaus kuuluu kaikille”, kertoo tapahtumassa jo kolme vuotta mukana ollut Janne Rautiainen. Hän on Jennan ohella yksi tapahtuman pääorganisaattoreista.

Rails Girls ­tapahtuma kestää yleensä viikonlopun. Sen aikana tutustutaan ohjelmoinnin logiikkaan ja päästään työntämään kädet koodiin.

Koutseja ja keltanokkia

Työpaja starttaa perjantaina. Ensimmäinen missiomme on asentaa ympäristö koneelle. Se osoittautuu yllättävän vaikeaksi, sillä osa omille koneille kopioitavista koodinpätkistä on jo vanhentuneita. Onneksi paikan päällä on liuta vapaaehtoisia koutseja, jotka auttavat vaikka kädestä kiinni pitäen.

Punaisena kirkuvien erroreiden määrä vähenee koutsien opastaessa. Ongelmien ilmetessä paras vertaistuki löytyy kuitenkin naapurituolin keltanokasta. Yhteiset ongelmat yhdistävät ja juttu lähtee nopeasti lentoon. Suomalaisille tuttu jäykkyys ja pönötys loistavat poissaolollaan.

“Innostuksen kipinä on parhaimmillaan johtanut siihen, että oppilaista on tullut koutseja” Jenna Suorsa kertoo. Hakemusten joukosta löytyy toisinaan niin osaavia ihmisiä, että heille on yksinkertaisesti sanottava, että te olette liian hyviä.

Mikä saa koutsit ja organisaattorit käyttämään vapaan viikonlopun koodaamisesta kiinnostuneiden naisten auttamiseen?

“Suurin syy lienee tapahtumien hyvä henki” Jenna toteaa.

Ohjelmointikielenä oma ääni

Lauantaina siirrytään varsinaisen koodaamisen pariin. Ohjelmointia opiskeleva Jin Lee alustaa iltapäivän kertomalla omasta taustastaan. On vaikea uskoa, että nykyään työkseen koodaava Lee ei vielä kaksi vuotta sitten tiennyt eroa hardwaren ja softwaren välillä. Hän kertoo edelleen olevansa oppimismatkalla.

Esityksen lopuksi ohjelmoinnin logiikkaa harjoitellaan teettämällä yhdellä koutsilla voileipä. Ohjelmointikielenä toimii oma ääni. Testin tarkoitus on demonstroida, että tietokone on tyhmä, ennen kuin kerrot sille mitä sen pitää tehdä. Tämän kertaiset osallistujat saavat heti jutun juuresta kiinni. Sen sijaan, että koutsia neuvottaisiin ympäripyöreästi voitelemaan leipä, häntä käsketään ensin ottamaan veitsi käteen, työntämään veitsi voipurkkiin, ottamaan veitsellä voita ja vasta sen jälkeen voitelemaan sitä leivän päälle. Loogista ja järjestelmällistä – kuten ohjelmointikin.

Kuvapalvelua koodaamaan

Harjoituksen jälkeen porukka jakaantuu Mac- ja PC-­leireihin. Varsinainen koodaus aloitetaan vetämällä muutama harjoitus läpi tryruby.org-sivustolla. Sen jälkeen siirrytään päivän varsinaiseen projektiin, eli Pinterestin kaltaisen palvelun ohjelmointiin. Tavoite kuulostaa epärealistiselta. Pitäisikö eilen koodamiseen ensi kertaa tutustuneiden jo tänään koodata Pinterest?

“Koko palvelua ei tietenkään ehditä rakentamaan, mutta hyvään alkuun päästään”, kertoo yksi koutseista.

Loppu iltapäivä kuluu mukavasti ohjelmoidessa oman “Pinterestin” palasia. Lemppari kehityskohteet alkavat hahmottua. Osa tykkää väsätä toiminnallisuuksia ja toiset ulkoasua. Huoneesta löytyy back-­ ja front­end­-kehittäjien alkuja.

Vaikka tämän viikonlopun osallistujista valtaosa on kauppakorkeakoulun kasvatteja, osallistujien tausta on yleensä poikkitieteellinen.

“On meillä ollut pari maantiedon opiskelijaa ympäristökillasta”, Jenna kertoo.

Illan pimetessä läppärit laitetaan kiinni ja siirrytään ruuan sekä virvokkeiden pariin. Keskustelu pyörii viikonlopun annissa. Ohjelmoinnin haasteet ja erityisesti onnistumiset puhuttavat. Eri taustoista huolimatta kaikilla tuntuu olevan sama ajatus. Ohjelmointiosaaminen on tärkeää, koska tavalla tai toisella se tulee olemaan osa jokaista toimialaa – ellei ole sitä jo.