Tarina rekryilmotuksesta, joka keräsi viikonlopun aikana lähes 10 000 silmäparia
Hieman yli vuosi sitten päästimme ilmoille valtavirrasta poikkeavan rekryilmoituksen. Olimme kyllästyneet maassamme vallitsevaan yltiöpositiiviseen ilmapiiriin ja siitä syntyneisiin uskoa ja toivoa hakijoille valaviin rekrytointi-ilmoituksiin. Päätimme omalta osaltamme sanoutua moisesta irti ja sen tuloksena syntyi seuraava rekryilmoitus, joka alkoi sanoilla ”Jäykkä ja huumorintajuton tiimimme etsii vahvistusta”.
Haussa oli tyyppi, jolla olisi kollegoiden tavoin negatiivista ja ennakkoluuloista asennetta. Kuvasimme porukkaamme sanoin: ”Keskenään pyrimme kommunikoimaan mahdollisimman vähän ja lakaisemaan kaikki vastoinkäymiset maton alle. Pakollisissa pystypalavereissa ammumme kilpaa ideoita alas ja riitelemme tiskivuoroista.”
Palkasta mainittiin sen olevan”kilpailukyvytön ja epäreilu.” Jos joku epätoivoinen hakisikin porukkaan, luvattiin ”lukea kaikki hakemukset verkkaisesti läpi ja nauramaan niille porukalla. Vastailemme silloin kun huvittaa.”
Yllätykseksemme rekryilmoitus kantoi hedelmää ja saimme kasapäin toinen toistaan huonompia hakemuksia. Monipäinen hakijajoukko koostui suurimmaksi osaksi ihmisistä, joilla ei ollut mitään tekemistä ohjelmistokehityksen kanssa.
Joukosta löytyi kuitenkin yksi helmi, joka vastasi rekryilmoitukseen asiaan kuuluvalla tavalla. Ohessa lähes sensuroimaton versio hakijakandidaatin vastauksesta:
T.Y.Ö.N. Kerjäläinen – fronttimies
(J. Karjalainen – Mennyt mies)
Mä olen mystinen hopeinen koodimies,
mä olen näppistä takova fronttimies,
mä olen Pohjois-Karjalan metsämies,
aina bugeja korjaava uudestaan.
Duunailin aiemmin kuskina,
sitä piirturikorttia ei enää olekkaan.
Mä luin sivun koulukirjasta,
oon hytistä pudonnut kokonaan.
Fronttimies,
tekee historiaa.
Fronttimies,
tekee historiaa.
Tabletaitto ei mua kiinnosta,
en aio laittaa sivuille frameja,
en enää vuosiin oo tehny frontpagella,
mä en tahdo tuottaa spagettii.
Mul on gulppi, gitti ja angular,
vanhoissa boksereissa nallekuvio,
mul on koneessa node ja serveri,
mul on gitissä tuuhea kommitti.
Fronttimies,
tekee historiaa.
Fronttimies,
tekee historiaa.
Isäni veisteli puisia ukkoja,
pahan bugin mä löysin koodista,
buildistakin löysin mut pullasin,
omat ukkoni pusken eetteriin.
Sitten kerran kun avaat selaimen,
näät kumman tuttua kaunista,
jonka luulet oot joskus koodannut,
jonka luulit, ois voinu unohtaa.
Fronttimies,
tekee historiaa.
Fronttimies,
tekee historiaa.
Mä olen mystinen hopeinen koodimies,
mä olen näppistä takova fronttimies,
mä olen Pohjois-Karjalan metsämies,
aina buildin tekevä uudestaan.
Päädyimme lopulta palkkaamaan J.Karjalaisen Mennyt mies -kappaleen uudelleen sanoituksesta vastanneen mysteerimiehen sekä kaksi hänen kaveriaan. Päiväkään emme ole joutuneet katumaan – rekryilmoitusta siis.
Ps. Otamme edelleen vastaan ohjelmistoalan vastarannan kiiskiä