Johtaja, et voi ennustaa tulevaa – mutta voit varautua siihen
Modernia liiketoimintaympäristöä leimaa jatkuva muutos. Uusia disruptioita ja suuria mullistuksia ilmenee säännölliseen tahtiin vauhdin vain kiihtyessä. Perinteinen organisaatiomalli on aivan liian kankea taipumaan muutokseen, joten sen tilalle etsitään ketterämpää vaihtoehtoa.
Monessa edelläkävijäyrityksessä ollaan siirtymässä pois hierarkkisen johtamisen mallista kohti eliömäistä organisaatiorakennetta, jossa itseohjautuvat tiimit tekevät töitä yhteisen tavoitteen eteen. Näin siksi, että eliömäiset organismit ovat tunnetusti hyviä sopeutumaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Vaikka jääkausi ja meteoriitit kurittivat maapalloa, eliöt selvisivät. Paitsi hitaat ja kömpelöt dinosaurukset. Niiden kohtalona oli sukupuutto.
Samaa sopeutumiskykyä vaaditaan moderneilta yrityksiltä. Itseorganisoituvat tiimit, pieninä kokonaisuuksina toteutetut hankkeet ja tekoälyn hyödyntäminen ovat kaikki merkkejä siitä, miten yritykset pyrkivät sopeutumaan ennalta arvaamattomaan tulevaisuuteen.
1. Itseorganisoituvat tiimit tekevät töitä yhteisen päämäärän eteen
Eliöt muodostuvat soluista, joita organisaatioissa edustavat itseohjautuvat tiimit. Autonomiset tiimit päättävät itse, miten organisoivat työnsä tai vastaavat asiakkaan tarpeeseen. Päivittäiset päätökset tehdään siellä, missä paras tieto sijaitsee.
Vaikka tiimit toimivat itsenäisesti erillisinä yksiköinä, suuret askelmerkit tulevat organisaation johdolta. Näin varmistetaan, että kaikki tiimit työskentelevät yhteisen päämäärän eteen. Malli taipuu ja venyy tarpeen niin vaatiessa, mutta kulkee yhden pään johdattelemana samaan suuntaan.
Johtajalta tämä vaatii uudenlaista osaamista. Perinteisen johtamisen sijaan hänen tehtävänsä on tukea, mentoroida, valmentaa ja sparrata tiimejä kehittymään. Mitä paremmin tiimit osaavat johtaa itseään, sitä todennäköisemmin yritys selviytyy eteen tulevista haasteista.
2. Hankkeet haltuun pienin askelin
Bisneksen kehittäminen ja uudet ideat ovat yritysten elinehto, mutta valitettava fakta on se, että suurin osa kokeiluista epäonnistuu. Markkinoiden tulevia trendejä voi haistella, mutta yksikään yritys ei pysty ennustamaan tulevaisuutta.
Epäonnistuminen kirpaisee huomattavasti vähemmän, kun on käyttänyt hankkeeseen puolen miljoonan euron sijaan viisi tuhatta. Siksi uuden idean testaus kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun kehitystyö pohjautuu käytöstä kertyneeseen dataan ja asiakkaiden aitoihin mielipiteisiin, epäonnistumisen riskit pienenevät.
Kevyemmän testauksen kaava on hyvin yksinkertainen:
tee pieniä kokeiluja
kerää palautetta
analysoi kertynyt data
päätä jatkatko kokeilua, kehitätkö ideaa vai lopetatko
jos päätät jatkaa, siirry takaisin alkuun.
Suurten ja kalliiden kehityshankkeiden aikana liiketoimintaympäristössä ehtii tapahtua paljon. Jos ennalta arvaamaton muutos vie pohjan koko hankkeelta, aikaa ja rahaa on valunut hukkaan. Keveämmissä kokeiluissa tämä riski on paljon pienempi, koska ympäristön muuttuessa suunnitelmia päivitetään jatkuvasti. Lisäksi jos epäonnistutaan, se tapahtuu mahdollisimman aikaisin ja halvalla.
3. Tekoäly tukee organisaation toimintaa
Eliömäisessä organisaatiossa tiedolla ja läpinäkyvyydellä on valtavan suuri merkitys. Jotta autonomiset tiimit voisivat toimia tehokkaasti kokonaisuuden hyväksi, ei riitä että niillä on yhteinen selkeä päämäärä. Tiimeillä pitää olla myös näkyvyys koko organisaation toimintaan sekä välitön palaute omien toimien vaikutuksesta kokonaisuuteen.
Sama pätee yllä mainittuihin kokeiluihin: jos et saa palautetta, et voi myöskään kehittää ideaa toivottuun suuntaan. Tarvitaan kovaa faktaa siitä, mikä toimii ja mikä ei.
Tässä apuun astuu tekoäly ja koneoppiminen, jotka tuottavat itseorganisoiduille tiimeille entistä laadukkaampaa tietoa kokeilujen tueksi. Tekoäly seuraa toimintaa, tekee dataan perustuvia päätelmiä ja ennustaa tulevaa. Myös keskijohdon rutiinitehtäviä, kuten työvuorojen laadintaa tai resurssien suunnittelua, voidaan siirtää tekoälylle.
Jos johtoporras on aivot, joka luotsaa eliömäistä organisaatiota kohti toivottua lopputulosta, tekoäly on sille impulsseja tuottava hermosysteemi. Tällä hetkellä tekoälyn hyödyntäminen on vasta alussa, mutta tulevaisuudessa sen merkitys kasvaa huomattavasti.
Eliömäiselle organisaatiolle muutos on mahdollisuus
Ajattelu- ja toimintatapojen muutos ei tapahdu sormia napsauttamalla. Kun matto yhtäkkiä vedetään jalkojen alta, sopeutumiseen ei ole riittävästi aikaa. Hierarkkinen johtamisen malli ei taivu uusiin olosuhteisiin, vaan murtuu paineen alla, jolloin ketterämmät eliöt valtaavat elintilan.
Ne yritykset, jotka ovat valmiita siirtymään kohti eliömäisempää organisaatiorakennetta, pystyvät reagoimaan mullistuksiin nopeammin. Vapaapudotuksen sijaan ne alkavat havainnoida uusia bisnesmahdollisuuksia myllerryksen keskellä.
Koska moni luottaa vielä vanhaan tapaan toimia, uutta kokeilevalla yrityksellä on ainutlaatuiset mahdollisuudet menestyä. Se on kuin saarelle vapautettu kani, jolla ei ole luontaisia vihollisia: lisääntymismahdollisuudet ovat loputtomat.