Palvelumuotoilu on muutakin kuin pintaa

Sana “muotoilu” ohjaa ajatuksen helposti harhaan. Ajattelemaan palvelun muotokieltä ja käyttäjälle näkyvää designia. Digitaalisen palvelun muotoilussa on kuitenkin kyse kehitettävää palvelua koskevien oletusten haastamisesta dataa keräämällä ja asioita testaamalla.

Palvelumuotoilun lähtökohta on se, että kaikki havaintomme ovat olettamuksia ennen kuin toisin todistetaan. Tästä syystä palvelumuotoiluhankkeessa on tärkeää kerätä palautetta ja dataa. Kerätyn tiedon pohjalta pystymme validoimaan prosessin aikana tekemiämme havaintoja ja viemään palvelun kehitystä oikeaan suuntaan.

Käytännössä palvelumuotoiluprosessissa lähdetäänkin usein liikkeelle todellisten käyttäjientunnistamisesta ja validioimisesta. Selvitetään, ovatko olettamamme käyttäjät myös liiketoiminnallisten tavoitteiden kannalta paras kohderyhmä. On tärkeää myös pohtia, miten saamme testattua oletuksiamme: käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi markkina- ja käyttäjätutkimuksia tai vaikkapa analytiikan keräämistä testipalveluiden kautta.

Onko idea sen arvoinen, että sitä kannattaa edistää?

Palvelumuotoiluprojektiin liittyy tyypillisesti myös konseptin testausta ja MVP:n kehittämistä analytiikan keräämiseksi. Oleellista on siis alkuvaiheessa jättää teknologiakysymykset syrjään. Tekninen ratkaisu kyllä löytyy, mutta ensiksi on syytä pohtia, onko idea sen arvoinen, että sitä kannattaa edistää.

Kerätty tieto vaikuttaa niin palvelun kehittämiseen kuin vaikkapa markkinointiinkin. Loppujen lopuksi palvelumuotoilussa on kyse siitä, että varmistamme tekevämme käyttäjien ja liiketoiminnan kannalta oikeita ratkaisuja.

Miten palvelumuotoilua tehdään käytännössä? Frontend Developer Jaakko Lehtonen kertoo kokemuksistaan palvelumuotoiluprojektin vetämisestä: