Opit noin kymmenen podcast-jakson julkaisun jälkeen

Tunnustetaan: meillä podcastien teko lähti liikkeelle mukavuudenhalusta. Siitä, kun markkinointi tuskaili teknisten juttuaiheiden keskellä ja pommitti asiantuntijoita kommentointi- ja kirjoituspyynnöillä. Lopulta totesimme, että monille asiantuntijoista kirjoittamista luontevampaa oli istahtaa hetkeksi yhdessä sohvalle juttelemaan annetusta aiheesta. Kun siihen pöydälle sitten vielä laskettiin nauhuri äänittämään, olikin kasassa ainekset niin podcast-jaksoon kuin blogipostaukseenkin.

Nyt noin kymmenen podcast-jakson äänityksen kokemuksella (ehkä vain kahdeksan jaksoista on ollut myös julkaisukelpoisia) haluamme jakaa kokemuksemme muille podcastia harkitseville.

Nämä podcast-mokat teimme jo – vältä toistamasta!

1. Oudot äänet häiriönä

Meillä podcast-jaksot nauhoitetaan siinä huoneessa jossa on pienin ilmastointilaitteen humina. On nimittäin työläämpää koettaa poistaa editointivaiheessa kaikenlaisia ylimääräisiä ääniä, kuin järjestellä tila niin, että ylimääräiseltä kohinalta vältytään.

Joskus kyllä tuntuu siltä, että puhujatkin pitäisi poistaa hälyn minimoimiseksii: yksi naputtaa pöydän pintaa kynällään, toinen hankaa mikrofonin lähistöllä kättänsä kankaaseen ja itsehän sihautin auki limupullon kesken vastauksen.

Onni on, jos nämä hälyäänet bongaa jo äänityksen aikana, jolloin ehtii vielä ottamaan pätkät uusiksi. Voimia heille, jotka podcasteja editoivat!

2. Editointia vaikeuttavat esitystavat

Podcastiin keskusteluteemoja ja haastattelukysymyksiä laatiessa viestijä pyrkii usein jo kysymyksenasetteluilla rakentamaan tarinan kaarta. Silti jokainen haastattelutilanne yllättää kokeneenkin konkarin. Koskaan ei tiedä, missä kohti keskustelua nouseekin uusi yllättävä tai innostava asia esiin. Ja lopulta koko jakson rakenne saattaa editointipöydällä muuttua, koska asiat painottuvat uudella tavalla. Joskus myös jaksoihin äänitetään eri henkilöiden osuuksia eri aikoina ja eri paikoissa. Tällöin haastateltavat saattavat toisistaan tietämättä puhua osittain samaa asiaa niin, että luontevinta lopullisessa juttuversiossa on punoa yhteen haastattelupätkiä limitellen juttuun sijoittaen.

Tällöin kuitenkin saattaa törmätä ongelmiin siinä, miten meillä on puhekielessä tapana kuljettaa juttua. Yhtäkkiä viittaukset tyyliin “…kuten Pekka äsken sanoi” rajoittavat editoijan mahdollisuuksia sijoittaa pätkiä vapaasti eri järjestykseen. Kyseistä lausetta ei voi laittaa enää Pekan lauseen edelle, eikä Pekan sanomaa lausetta voi jättää pois, koska siihen viitataan. Kannattaa siis pitää mielessä se, että lause toimii myös itsenäisesti kohdasta irrotettuna. Eli asettaa lauseeseen selkeä alku ja loppu. Vältellä epäselviä liukumia ja viittauksia aiheista toisiin.

Samasta editointimahdollisuuksiin panostamissyystä haastattelijan pitäisi tarpeeksi usein muistaa viitata vastaajaan nimellä, jotta kuulija puhujien osuuksien vaihdellessa pysyisi kärryillä siitä, kenen kanssa kulloinkin puhutaan. Aika usein olen päätynyt haastatteluhuoneeseen jälkikäteen äänittämään kysymyksiä uusiksi juurikin tästä syystä.

Ja vaikka meitä suomalaisia pidetään vähäeleisinä, yllättävän usein äänitystilanteessa törmää myös tilanteisiin, jossa osallistuja puhuu käsillään tai vaikkapa ilmehtii merkityksellisesti, eikä tämä elehdintä välity kuulijalle. Tällöin haastattelijan on oltava tarkkana ja sanoitettava, mitä tilanteessa on nonverbaalisessa viestinnässä esillä.

3. Kohderyhmä ja kuulijakunta olis kiva!

Viimeisimmän jakson äänityksen jälkeen haastateltava kysyi: “Oliko meidän siis tarkoitus puhua tässä niin kuin toiselle koodarille vai vaikkapa potentiaaliselle asiakkaalle?” Erittäin hyvä kysymys. Vaikka houkuttelisi tehdä vähän kaikkea kaikille ja olla rajaamatta mitään ulos, silti kohderyhmän määrittely ja viestinnän tavoite helpottavat paitsi sisällön luomista myös sisältöjen markkinointia. “Tässä olis tällainen turinahetki, jossa kaksi kaverusta puhuu ympäripyöreitä ja kehuu vuoroin toisiaan” -podcasteja on jo ihan riittämiin.

Nyt siis työn alle mietintään oma hyvä podcast-idea valitulle kohderyhmälle!

Näissä asioissa olemme onnistuneet – kopioi käyttöösi!

A. Teksti helpottaa asiasi löytämistä

Jos olisimme alkaneet alunperin tekemään vain podcastia, tuskinpa olisimme kirjoittaneet juttelutuokioiden pohjalta muuta tekstiä kuin lyhyitä somepostausten saatesanoja. Olisimme odottaneet, että podcast löytää kuulijansa.

Mutta nyt kun podcast on ollut meille ensisijaisesti keino helpottaa tekstien syntyä, olemme blogia kirjoittamalla saaneet kasaan runsaasti hyvää hakukoneeseen osuvaa sisältöä. Pelkkä äänitiedosto ei samaa löydettävyyttä toisi: hakukone suosii edelleen tekstisisältöä, eikä osaa vielä poimia podcastin sisältöjä ilman kuvaustekstejä. Voi tietenkin olla, että blogipostaukset “syövät” osan potentiaalisista kuulijoista. Ainakin meidän tuottamiemme sisältöjen osalta voi sanoa, että valtaosa sivustollemme tulijoista lukee mieluummin kirjoitetun tiivistelmän kuin kuuntelee keskustelun.

Toinen teksteihin liittyvä asia, josta olemme saaneet kiitosta on se, että pidempien podcast-jaksojen yhteyteen olemme lisänneet aikaleimat. Eli listanneet podcastin alle keskeiset teemat ja aikamerkinneet kohdat, mistä kyseinen keskustelu alkaa.

Esimerkiksi näin:

Miten opiskeluun käytetty aika hyödyttää asiakasta? [7:11]

Näin kuulija voi loikata suoraan siihen asiaan mikä häntä kiinnostaa. Aikaleimat mahdollistavat podcastinkin silmäilyn. Kiitos tästä ideasta kuuluu Advance B2B:lle, jonka kanssa ensimmäiset podcast-jaksot teimme.

B. Osaamme tehdä itse!

Tässä listaus siitä, miten yhden jakson tekeminen yleensä etenee:

– Ideoidaan aihe, mietitään tavoitteet ja listataan kysymykset haastateltaville etukäteen mietittäväksi – Varataan hiljainen huone äänittämiselle. Nauhurina toimii Zoom H6 Handy Recorder. Nauhuri asetetaan puhujien keskelle ja mikit suunnataan puhujia kohti. – Siirretään nauhurista muistikortti tietokoneen muistikortinlukijaan ja siirretään tiedostot koneelle. – Tehdään raakaeditti eli pätkitään mokat pois ja järjestellään asiat oikeaan järjestykseen. Kirjataan samalla ylös, pitääkö jotain äänittää uusiksi tai lisätä esimerkiksi introja tai lopputervehdyksiä. Editointia tehdään esim. Garage Bandilla ja Premier Prolla. Jälkimmäinen on videoeditointiohjelma, mutta koska se on tuttu meille, käytämme sitä myös podcastien ääniraitojen säätämiseen. – Lähetetään raakaeditti haastateltavien kuultavaksi ja kysytään kommentteja. Kommenttien pohjalta viilataan pätkä valmiiksi ja kirjoitetaan blogipostaus. Tässä kohti myös editoidaan mahdolliset häiritsevät taustaäänet mahdollisuuksien mukaan pois, säädetään äänen tasot läpi nauhoituksen tasaiseksi ja lisätään musiikit. – Ladataan valmis podcast-jakso Soundcloudiin kuvan kera ja lisätään kuvauskenttään tarpeen mukaan tärkeimmät aihesanat sekä aikaleimat. – Julkaistaan podcastin pohjalta tehty blogipostaus ja tehdään sosiaaliseen mediaan aiheesta postaukset. – Analysoidaan tuloksia ja opitaan tehdystä.

Podcastin sivutuotteista nauttiminen

Vaikka podcastimme kuulijaluvut eivät päätä huimaa, olemme kuitenkin tyytyväisiä paitsi siihen, että podcastien äänitys on keventänyt sisällöntuotantoprosessiamme. Lisäksi podcastien teko on opettanut meitä jokaista kiteyttämään sanomamme (ei uskoisi tätä pitkää kirjoitusta lukiessa, olisi tämäkin pitänyt vain nauhoittaa…)

Uskon myös, että podcastien teko valmistaa meitä siihen, että olemme entistä parempia osaajia erilaisissa haastattelu- ja neuvottelutilanteissa.

Pistä podcastimme kuunteluun!