Exiä rannalla eli millaisia ovat Sysartilta lähteneiden työntekijöiden kokemukset?
Mitä siitä tulee, jos työpaikasta irtisanoutuneet päästetään julkisesti avautumaan fiiliksistään vanhaa työnantajaa kohtaan? Lue tästä kahden lähtijän kokemuksista suodattamattomana.
Millainen Sysart on työpaikkana?
“Projekteja oli laidasta laitaan, kuten ohjelmointikieliäkin. Oli fronttia, backendiä, integraatioita, Nodea, Javaa, Javascriptiä, C++. Asiakkaita monelta eri toimialalta. Oli aina uutta opittavaa ja kun joku alkoi maistua puulta, niin edessä näkyi jo uuden projektin alku. Olin välissä yksin osana asiakkaan tiimiä heidän tiloissa ja välillä olimme yhtenäisenä Sysartin tiiminä asiakkaalla. Kerkesin työskennellä myös neljällä eri Sysartin toimistolla useita vuosia, useamman projektin ajan, koska satuin todistamaan sekä Oulun että Helsingin toimiston muuton. “ ex-työntekijämme Keijo Koivupalo listaa syitä miksi viihtyi Sysartilla lähes 11 vuotta.
“Itselle kuitenkin yhtä tärkeää kuin työn sisältö oli ihmiset ja porukan luoma kulttuuri. Sysartin avoin, joustava ja työntekijää arvostava asenne oli itselleni erittäin tärkeää. Halutessaan työntekijänä sai ottaa vastuuta eikä ihmisiä kytätty vaan heihin luotettiin aidosti. Kuka vain, myös se juuri firmaan tullut juniori, uskalsi sanoa oman mielipiteensä, eikä sitä ammuttu suorilta alas”, Keijo kertoo.
“Sysartilla pääsee vaikuttamaan asioihin. Ei ole turhia pomoja pyörimässä vaan asiat päätetään yhdessä. Hyvällä porukkalla, jonka kanssa oli mukava kuluttaa myös vapaa-aikaa, ei vain työaikaa”, toinen exämme Joni Mertoniemi täydentää.
Suosittelisitko kaverillesi? Millainen tyyppi on kyseessä, eli onko hyväkin kaveri vai haluatko hänestä eroon? Eli kelle Sysart mielestäsi sopii työpaikaksi?
“Kyllä suosittelisin, ihan hyvällekin kaverille 😀 En tosin ehkä suosittelisi Sysartia kauhean tosikolle tyypille, mutta muutoin aika kirjava porukka siellä on”, Joni linjaa.
Keijo suosittelee Sysarttia työpaikkana kenelle vain: “Toki, kun kyseessä ei ole iso hierarkkinen organisaatio, jokaiselle pienelle asialle ei ole omaa nimettyä henkilöä. Itse kuitenkin koin tämän plussana. Esimerkiksi kun tarvitsi uuden näppäimistön, tietokoneen, virvokkeita, lentoliput tms. ei tarvinnut tehdä jotain hankinta- tai lupa-anomusta ja odottaa päiviä sen käsittelyä, vaan asiat pystyi hoitamaan itse silloin kun jotain tarvitsi”, hän toteaa.
Eroaako Sysart jotenkin muista alan työpaikoista?
“Monessa firmassa puhutaan paljon avoimuudesta. Sysartissa ei kuitenkaan vain puhuta siitä vaan kaikki on avointa, lukuunottamatta asioita jotka laki määrittää salassa pidettäväksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on palkka-avoimuus, joka ei rajoitu vain siihen, että kaikki tietävät toistensa palkat vaan kaikki myös tietävät syyt ja perusteet miten kunkin palkka muodostuu. Yleensä firmoissa palkan määräytymisen syyt jäävät hämärään vaikka työntekijät saattaisivatkin tietää toistensa palkat” Keijo kertoo esimerkin avoimuudesta käytännössä.
Joni komppaa Keijoa avoimuusasiassa: “Kun kaikki asiat olivat suhteellisen avoimia työntekijöille, pystyi asioihin vaikuttamaan eivätkä ne tulleet vain jostain ylempää annettuina.
Minne menit ja miksi lähdit Sysartilta?
”Lähdin osakkaaksi Luoto Companyyn ja suurimpana syynä olivat osakkuuden mahdollistamat taloudelliset asiat. Perheellisenä en juokse vain suurimman rahasäkin perässä, mutta tuo tasavertainen omistaminen oli jotain mitä en olisi voinut Sysartilla saavuttaa”, Joni kertoo. Keijo puolestaan loikkasi Veikkaukselle: ”Melkein 11 vuoden jälkeen kiinnosti nähdä kolikon toinen puoli ja päästä kokeilemaan millaista olisi työskennellä talon omien tuotteiden parissa, toimittajan ja konsultin roolin sijaan.”
Ps. Tämä kirjoitus sai innoituksensa Eminen Susanna Rantasen LinkedIn-postauksesta, jossa hän totesi, että että entisten työntekijöiden refet yrityksen urasivuilla ovat kuumaa kamaa. 🔥
