Provisiopalkka vai kuukausipalkka, kumpi on sinulle parempi?

Otetaan kaksi kokenutta ohjelmistoalan konsulttia, annetaan heille pitkäkestoinen omaan osaamiseen sopiva asiakasprojekti työpöydälle ja pyydetään valitsemaan kahdesta palkkamallista mieluisampi. Miksi toinen asiantuntijoista valitsee kuukausipalkan ja toinen provisiopalkan?

Kuukausipalkka tuo vakautta ja ennustettavuutta ruuhkavuosiin

Ohjelmistoarkkitehti Mikko Airamaalla on yli kymmenen vuoden työkokemus ohjelmistoalalta. Ura alkoi Backend- ja Devops-kehittäjänä ja viimeiset viisi vuotta painopiste konsultointityössä on ollut pilviarkkitehtuurissa ja -migraatioissa. Mikko valitsi kahdesta tarjolla olevasta palkkamallista säännöllisen kuukausipalkan. Kuukausipalkan päälle maksetaan konsultin laskuttamista tunneista kuukausittainen 5–12 % suuruinen bonus.

Tarjolla olisi ollut myös malli, jossa asiantuntija saa 50 % laskutuksestaan. Miksi päädyit kuitenkin valitsemaan kuukausipalkan?

“Päällimmäisin syy on perhetilanne. Lapsemme ovat vielä pieniä ja valitettavan usein poissa päivähoidosta, jolloin kuukausipalkkamalli tuo yllättävien poissaolojen sattuessa vakautta ja ennustettavuutta. Kuukausipalkka ei heittele liikaa, jos lastenhoidon takia pitää olla pois töistä. Lisäksi se mahdollistaa mahdollisessa projektin vaihdostilanteessa lapsiperhearkeen sopivien projektien etsimisen rauhallisemmin, kun ei tarvitse miettiä laskutusprosentteja. En usko että vaihdan ainakaan tämän vuoden aikana kuukausipalkasta provisiopalkkamalliin, vaikka olenkin tällä hetkellä asiakkuudessa, jossa todennäköisesti riittää tekemistä pitkään ja johon olen tyytyväinen”, Mikko arvioi.

Provisiopalkka palkitsee, mutta vaatii riskin jakamisen työnantajan kanssa

Full Stack Developer Kimmo Saapunki on työskennellyt kymmenen vuoden ajan ohjelmistokehittäjänä ja myös projektipäällikkönä erilaisissa asiakkuuksissa. Nykyisessä projektissa työ keskittyy finanssialan asiakkaan bisneskriittisten taustapalveluiden uudistamiseen. Kimmo valitsi tarjolla olevista palkkamalleista provisiopalkan, jossa työntekijä saa palkakseen 50 % omasta laskutuksestaan tai aina vähintään 3 000 € / kk.

Miksi päädyit valitsemaan provisiopalkan? Eikö pelota, että ansiotaso voi tippua jossain vaiheessa työtilanteen kenties muuttuessa?

“Valitsin provisiomallin, koska nykyinen asiakkuus on pitkäaikainen ja näen riskin hommien loppumiselle erittäin pienenä. Lisäksi kahden työssäkäyvän taloudessa ei ole kovin iso katastrofi, jos välillä palkka jää pienemmäksi. Oman osaamiseni kysyntä on suurta, joten vaikka nykyinen työ loppuisi, en usko että uuden projektin löytymisessä menisi kauaa. Toki jos olisi riski siihen, että on hetken aikaa ilman projektia niin kuukausipalkan valitsemalla saisi tasaisemman tulon tuohon tilanteeseen”, Kimmo pohtii.

Ratkaiseeko raha työpaikan valinnassa?

Molemmilla haastatelluilla on kokemusta useammista ohjelmistoalan työyhteisöistä. Moderneja teknologioita hallitsevien seniorikoodareiden kysyntä työmarkkinoilla on niin kovaa, että he hyvin pitkälle pääsevät valitsemaan kilpailevista tarjouksista itselleen sopivimman.

Missä roolissa palkitseminen on mielestänne työpaikan valinnassa?

“Raha on toki keskeinen ja merkittävä asia, mutta mietin enemmän kokonaisuutta, johon kuuluu myös käytettävät teknologiat, mahdollisuus omien vahvuuksien hyödyntämiseen, hyvä tiimi ja toimintaympäristö, kehittymismahdollisuudet ja asiakkaan toiminnan vastuullisuus”, Mikko summaa.

“Raha ei yksin ratkaise, mutta ei voi sanoa etteikö sillä olisi merkitystä. Kun tottuu tiettyyn palkkatasoon, on aika vaikea vaihtaa hommiin joista saa vähemmän rahaa. Onneksi ei tarvitse valita hyvän palkan ja hyvän porukan välillä. Sen lisäksi että palkka on hyvä, Sysartilla on myös todella hyvät muutkin työsuhde-edut. Vapaasti valittavat työvälineet ja työsuhdepyöräetu esimerkiksi”, Kimmo kertoo.

Palkkamallin kehittämiseen osallistuu vuosittain koko työyhteisö

Mikko on ollut mukana Sysartin palkkamallin kehittämisessä jo useilla kierroksilla.

“Isoin rooli itselläni on ollut ehdotuksissa, jotka koskivat ensimmäisiä laskutusbonuspohjaisia iteraatioita.  Tuolloin elettiin aikaa ennen koronaa ja mietittiin  sopivaa balanssia sille, miten palkkauksessa huomioitiin ja eriytettiin projektit, joissa oli asiakkaan puolelta velvoite työskennellä heidän tiloistaan ja toisaalta projektit, joissa ei ollut tarkkoja paikka- tai aikariippuvuuksia”, hän kertoo.

Kimmo kertoo myös osallistuneensa aktiivisesti palkkamallikeskusteluun ja haastaneensa mallien yksityiskohtia

“Hyvinä puolina Sysartin palkkamallissa nostaisin esiin joustavuuden ja palkkatason.

Kun on kaksi eri mallia, voi eri tilanteisiin valita sopivimman. Toisinaan on kiva, että peruspalkka on hyvä. Toisinaan taas provisiomallilla tienaa ihan kivasti, jos on pieni riski projektin loppumiselle tai oma talous kestää sen että voi olla hetken ilman projektia.

Huonona puolena sanoisin sen, että kuukausipalkan laskentamalli on mielestäni liian monimutkainen. Oman palkan ennustaminen siinä on hieman vaikeampaa johtuen muuttuvasta bonusprosentista”, hän summaa käytännön kokemuksia.

“Minun mielestäni palkkamallissamme hyvää on selkeys, tasapuolisuus ja läpinäkyvyys. Palkkamalli poistaa käytännössä kaiken palkkaan liittyvän neuvottelutarpeen ja pelaamisen, jolloin työntekijät voivat keskittyä arvon tuottamiseen asiakkaille. Huonoa taas on se, että palkkamalli vaatii jatkuvaa kehittämistä, jotta se säilyy tasapuolisena ja kilpailukykyisenä. Kehittämisessä pitää pystyä ottamaan huomioon markkinatilanne ja työntekijöiden eri tilanteet sekä huomioimaan myös yrityksen kannattavuus”, Mikko kertoo.

Haemme Oulun ja Helsingin seudulta ohjelmistokehittäjiä vähintään viiden vuoden työkokemuksella. Tutustu meihin työpaikkana ja lähetä yhteystietosi, niin jutellaan lisää!