12+1 työelämän myyttiä
Työelämään liittyy monia myyttejä, joista suurin osa joutaisi jo romukoppaan. Vai kuinka monessa yrityksessä työntekijöitä piiskataan parempiin suorituksiin pelon voimalla? Tai säästellään kehuja, etteivät alaiset laiskistu? Ei ainakaan meillä. Alla 12 + 1 myyttiä työelämästä, olkaa hyvä.
1. Pelko on hyvä motivaattori
Pelko on hyvä motivaattori silloin, kun haluat lopettaa tupakanpolton. Jos taas haluat työskennellä tehokkaammin ja laadukkaammin, pelosta on vain haittaa.
Kuinka monen valmentajan uskot luotsanneen tiiminsä mestaruuteen pelottelemalla pelaajia potkuilla? Miksi tämä metodi toimisi yhtään sen paremmin työelämässä, tai etenkään luovassa työssä, jota ohjelmistokehitys parhaimmillaan on?
Pelko johtaa kulttuuriin, jossa virheitä ei ratkota, vaan niitä piilotellaan. Se aiheuttaa myös tilanteita, joissa ongelma on kaikkien nähtävillä, mutta kukaan ei uskalla sanoa sitä ääneen.
Jos organisaatio ei kykene uudistumaan ja kehittymään, se ei myöskään voi menestyä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uusia ideoita on uskallettava kokeilla rohkeasti, ja virheistä on opittava. Epäonnistumisen pelko on tehokas keino tappaa uudet ideat heti alkuunsa.
2. Töissä ei ole tilaa tunteille
Tunteet vaikuttavat ostopäätöksiin. Ei siis kannata haudata omia tunteita liian syvälle ammatillisen kuoren alle, sillä tunteiden tulkitsemisesta – tai jopa näyttämisestä – saattaa olla hyötyä työelämässä. Koska, noh, me kaikki olemme ihmisiä.
Työelämä, edes B2B-puoli, ei ole vaihtoehtoinen universumi, jossa ihmisten sijaan maapalloa kansoittavat tunnekylmät TOIMITTAJAT ja ASIAKKAAT, joilla ei ole bisneselämän ulkopuolisia haluja tai tavoitteita.
Tunteet ovat ihmisyyden ydintä. Ne vaikuttavat suuresti jokaisen ihmisen päätöksentekoon. Siksi niitä ei pidä ylenkatsoa. Onnelliset ihmiset ovat tutkitusti tehokkaampia työssään.
Tunteiden vaaliminen auttaa rakentamaan työkulttuuria, jossa työntekijät välittävät ja huolehtivat toisistaan. Tämä on ihmisille ja koko yritykselle valtava voimavara, niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä.
3. Mitä enemmän työpäivässä on tunteja, sitä tuottavampi se on
Tuntimäärän sijaan ratkaisevaa on se, mitä työpäivänä saadaan aikaiseksi ja millä kustannuksilla. Tietotyössä työtunti on todella huono tuottavuusmittari.
Meidän kokemuksemme mukaan asioiden väkisin tekeminen on yleensä vähemmän tuottavaa kuin se, että pidetään taukoja tai mennään kotiin keräämään uutta inspiraatiota. Saman huomion vahvistaa myös tämä Talouselämän artikkeli.
4. Persoonan ei tule näkyä työssä
Töihin ei ole pakko pukea työminää, ellei itse niin halua. Vaikka työminä voi suojata kantajaansa tuuliselta työpaikalta, myrskyisältä pomolta tai märiltä pikkujouluilta, sen riisumista kannattaa kokeilla edes kerran elämässä.
Ehkä työkaverisikin ovat valmiita jättämään työminänsä narikkaan, kun ensimmäinen rohkea siihen uskaltautuu. Ihmisen täytyy voida olla aidosti oma itsensä. Elämä on aivan liian lyhyt siihen, että pitäisi jatkuvasti kulisseja yllä vastoin omaa tahtoa.
5. Töitä ja hupia ei tule sekoittaa
“If you do what you love, you’ll never work a day in your life”, väitetään Marc Anthonyn sanoneen. Työn tekeminen saa ja pitää olla välillä hauskaa. Maaleja ei tehdä mailaa puristamalla. Meidän mielestämme työ ja hupi ovat parhaimmillaan sekoitettuna.
Toisinaan tiimityö voi kulkea mallikkaammin, kun sen tekijästä tietää muutakin kuin montako pull requestea hän on tehnyt.
6. Johdon tulee valvoa ja kontrolloida alaisia
Johdon tulee, LinkedInissä kiertänyttä kliseetä lainaten, “palkata parhaat tyypit ja pysyä poissa heidän tieltään”. Oikeastaan pois tieltä pysyminen on turhaan passiivista – parempi on palkata oikeat ihmiset ja varmistaa, että he myös onnistuvat työssään.
Parhaat päätökset syntyvät niiden kesken, jotka tietävät päätettävästä asiasta eniten. Johtajat käsittelevät pääasiassa isoja kokonaisuuksia, eivätkä näin ollen voi olla kaikkien osa-alueiden asiantuntijoita. Timanttisia tuloksia syntyy, kun päätökset valmistellaan täysin avoimesti, ja koko organisaatiolle annetaan mahdollisuus vaikuttaa.
7. Työ ennen vapaa-aikaa
Onnellisen ihmisen elämää kuuluu paljon muutakin kun pelkkää työntekoa. Sopivan balanssin löytäminen on sen vuoksi todella tärkeä.
Työntekijöiden onnellisuus on valtava voima, joka vie organisaatiota eteenpäin. Kun molemmat osapuolet ovat valmiita joustamaan balanssin löytämiseksi, homma toimii.
8. Bisnes on sotaa ja paras voittaa
Ei liene salaisuus, että esimerkiksi ohjelmistoalalla työskentelevillä on yhteinen Slack-kanava, ja kilpailijoiden kanssa pyritään chättäilyn lisäksi tekemään ihan oikeaakin yhteistyötä. Maailma verkostoituu kovaa vauhtia, joten yhteistyö kilpailijoiden kanssa ei ole enää poissuljettua.
Vastakkainasettelu on epätuottavaa ja loppujen lopuksi sodissa on vain häviäjiä. Käytetään mieluummin energiaa siihen, että luodaan yhdessä jotain positiivista. Parhaat tulokset saavutetaan yhdessä tekemällä ja omaa peliä jatkuvasti parantamalla.
9. Empatia, myötätunto ja haavoittuvuus ovat heikkouden merkkejä
Itku on ihmisen ensimmäinen tapa viestiä, ja näin ollen myös primitiivisin. Silti se pyritään kaikin keinoin tukahduttamaan – etenkin työelämässä. Miksi ilon saa näyttää, mutta ei surua?
Empaattinen organisaatio, jossa on turvallista näyttää omat heikkoudet ja haavoittuvuudet, kykenee oppimaan ja kehittymään. Jos heikkoutta ei voi näyttää, se on organisaatiolle kuin tikittävä aikapommi. Kun se aikanaan räjähtää, vahingot voi olla hyvinkin suuria.
10. Kehuminen tekee työntekijästä laiskan
On todella tärkeää, että ihmisille annetaan palautetta työstä, jotta he osaavat kehittää osaamistaan oikeaan suuntaan. Kehuminen antaa työntekijälle onnistumisen kokemuksen, mikä puolestaan ruokkii itseluottamusta.
11. Konflikteja on vältettävä hinnalla millä hyvänsä
Konfliktit kuuluvat elämään. Pahin, mitä voi tehdä, on yrittää lakaista ne maton alle. Se saattaa parantaa oireet, mutta ei itse tautia. Tabut syntyvät hoitamattomista konflikteista.
Konfliktit ovat usein oiva paikka oppia jotain tärkeää. Konfliktin välttäminen on kuin laittaisi pään hiekkaan. Toki on pidettävä huolta siitä, että keskustelu pysyy asialinjalla ja kaikkia osapuolia kunnioitetaan.
12. Salailu kuuluu liike-elämään
Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avainasemassa luottamuksen kasvattamisessa ja itseorganisoinnissa. Meillä kaikki on lähtökohtaisesti avointa, ellei asiaa ole syystä tai toisesta perusteltua salata.
Liikesalaisuudet ovat tietysti asia erikseen, niistä pidämme tiukasti kiinni, mutta lähtökohtaisesti samat avoimuuden säännöt toimivat sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä.
Perinteisesti salailu on ollut vallan väline, koska tieto on valtaa. Avoimuudella saavutetaan kuitenkin nopeammin parempia tuloksia. Organisaatio ei voi toimia tehokkaasti, jos työn tekemiseen tarvittavat tiedot eivät ole helposti saatavilla.
13. Tehtävien valmistuminen on ainut järkevä tapa mitata työn tehokkuutta
Tästä myytistä olemme samaa mieltä. Tehtävien valmistuminen on huomattavasti työaikaa parempi mittari. Vai kumpi on mielestäsi tärkeämpää: se, että ihminen työskentelee kahdeksan tuntia vai se, että hän saa päivittäisen missionsa valmiiksi – vaikka siihen menisi vain kaksi tuntia?
Täytyy myös muistaa, että tehtävän valmistuminen ei vielä tarkoita mitään. Merkittävää on se, millaista hyötyä siitä on asiakkaalle tai yrityksen omalle liiketoiminnalle.